Minulla on vähän jäänyt tämä blogin kirjoittaminen, pahoittelen sitä.
Ei vaan ole ollut inspiraatiota kirjoittaa mitään.
Minulle on tapahtunut vaikka mitä tässä sillä välin kun en ole kirjoittanut blogia.
Sain tietää etten päässyt opiskelemaan, ei vituta koska tämä on win-win situation. Koska en päässyt opiskelemaan aion muuttaa Lahteen ja mennä töihin. Minulle selvisi myös ketkä oikeasti ovat ystäviäni ja ketkä eivät ole, jos ette kestä seuraani, sanokaa se suoraan, älkää puhuko siitä selkäni takana. Ja joskus voisitte myös vähän miettiä mitä sanotte, se ei ehkä teistä tunnu pahalta sanoa sitä ja ette sillä hetkellä huomaa , että satutitte toista... Mutta toisiin se sattuu ja joskus tosi paljon. Juuri tämän takia masennuin aivan kamalasti yhdessä vaiheessa ja istuin vain kotona yksin ja esitin ja uskottelin itselleni, että kaikki on hyvin. Ehkä olen itsepäinen, mutta minulla on syyni siihen! Ensin sinulla on parasystävä, esittelet parhaan ystäväsi toiselle ystävällesi ja jäät kolmanneksi pyöräksi, ystäväsi eivät välitä vaikka jäät ulkopuolelle. He eivät edes tee mitään sen eteen, että sinulla olisi hyvä olla, he eivät pyydä sinua mukaan vaan lähtevät kaikkien muiden kanssa jonnekkin ja pitävät hauskaa. Tämä tunne minulla oli viimeksi Norjassa joka oli aivan helvettiä ja tuntuu että nyt se alkaa taas! Mutta... Kun sain mietittyä asiaa kunnolla aloin miettimään "Ketkä ovat oikeasti minun ystäviäni, ketkä haluavat oikeasti olla kanssani, eikä käytä minua vain korvaajana". Jos te tietyt ihmiset satutte tunnistamaan itsenne tästä tekstistä niin turhaan tuutte mulle vinkumaan, oppikaa virheistänne! Eikö sitä jo pienenä opetettu, että "Kaikkien kanssa tullaan toimeen ja leikitään". Väitätte olevanne ystäviäni ja olen teidät jopa laskenut parhaimmiksi ystäviksini ja kohtelette minua kuin roskaa!
-Mikin ragetus over-
~Miki
